koulukeskustelusta

Vihreät puolustavat sekä lähipalveluja, että tasapuolista koulutusta kaikille. Paras malli yhtenäiseen koulupolkuun on päätetty jo 2009, tai oikeastaan 2007, kun varhaiskasvatus ja koulu yhdistettiin, ja luotiin iltapäivähoito. Samalla päätettiin sivistyslautakunnassa ollessani, että tarjotaan kaikille eskari ja iltapäivähoito omalla koululla. Siihen liitettiin mahdollista päivähoidon palvelua, jotta ensimmäiselle luokalle tuleva oppilas ei tulisi puun takaa, vaan hänellä olisi aikaa saada varhaista tukea ja varhaiskasvatusta kokonaisvaltaisesti sekä päivähoidon että koulun ammattilaisilta. puheopetuskin alkaa yleensä jo viisivuotiaan koulussa, eikä vanhempien tarvitse asiaa pohtia. Tästä tuli paljon kiitosta. Ylikartanon koulu jopa muutettiin kokonaan päivähoitotiloiksi.  

Kun varhaiskasvatuksen palveluita siirretään koulurakennukseen ja rakennetaan yhtenäisperuskoulua laittamalla iltapäivähoito ja kerhotoimintaa sekä isommilla kouluilla kouluisäntä ja nuorisotoimintaa kouluille, koulu pystyy palvelemaan paremmin ja olemaan kylän tai taajaman keskus. Samalla tullaan ongelmaan, että mitä tehdä, jos tilat ovat ahtaita: siirretäänkö kaikista pienimmät vai vanhemmat oppilaat. Kunta päätyi siirtämään 5.-6-.luokkalaiset. Tämä päätös tehtiin oikeastaan siksi, että kunnassa jouduttiin lyhyellä aikavälillä isojen kouluhankkeiden eteen ja oli pakko miettiä, kenelle rakennuksia tehdään ja miten niistä saadaan toimivia. Kolmesta päiväkodista tuli Salpakankaan päiväkoti ja Hiekkalinnan laajennusosa, ja Salpakankaan koulu otti osan yläkoululaisista.

 Yllätyksenä oli Hollolan yläasteen heikko kunto, ja ollessani siellä vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana huomattiin, että se oli pakko siirtää osin väistötiloihin. YTY kutsui uuden koulun suunnittelutilaisuuteen vanhempia kaikista maakansan kouluista, ja siellä tehtiin Heinsuon koulusta moderneinta koulua, mitä Suomesta löytyy. Kouluja rakennetaan melko vähän ja mallia sai hakea kaukaa, uusi sisustus ja uusi opetussuunnitelma ilmiöpohjaisesta oppimisesta padeilla ja säkkituoleilla uusin räätälöidyin kalustuksin minimineliöin tuntui huimalta, samoin ajatus useammasta opettajasta ja isommasta ryhmästä, joka olisi jaettu eri tavoin tiloihin.

Kyläkouluilla kiertävä erityisopetus ja oppilashuollon palvelut ovat vaikeita järjestää, ja mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä haastavammaksi tulee eri oppiaineiden opiskelu. Uusi opetussuunnitelma häivyttää rajaa yläkoulun ja alakoulun välillä ottamalla jo 6.-luokkalaisille useita oppiaineita alkavaksi, jotka vaativat erikoistiloja ja opettajaa. Samoin oppilashuolto, ja nuorisotoimen palvelut voidaan rakentaa osaksi koulupäivää. Madaltamalla rajaa yläkoulun ja alakoulun välillä lähdetään yhtenäisperuskouluideasta, ja pilkkomalla Suomen suurimpiin kuuluva yläkoulu saadaan viihtyisä ja sopivan kokoiset yläkoulut, jossa tarvittaessa harvinaisimmat valinnaiset voidaan vielä toteuttaa.

kunnan linjaus oli aikanaan kompromissipaketti, jonka tavoitteena oli säilyttää kyläkoulut, mutta varautua, että uusiin koululaajennuksiin ja laajoihin investointeihin ei enää ryhdytä, vaan tasataan oppilasmääriä. Kustannuksia linjaus ei lisää, koska kunta käytännössä maksaa jo nyt osin julkisena liikenteenä toteutettavat vuorot, eli se laskee yksikkökustannuksia.

Kunnan linjaus olisi pitänyt muuttaa 2014 ennen elinkaarihankkeiden rakentumista, jos olisi haluttu muuttaa linjausta. Koulujen kunto oli tiedossa silloin. Silloin myös äänestettiin Pyhäniemen oppilaiden siirrosta, ja heidät päätettiin siirtää Heinsuolle, milloin koulun oppilaat olivat mukana suunnitelmissa.

Tilat päätettiin siis vanhan linjauksen mukaisesti hankkia 700 oppilaalle maakansassa, ja se oli hyvä ja tasa-arvoinen linjaus. Kalliolan osalta varustauduttiin ”monitoimikeskuksen” rakentamiseen, eli tervesasema, kirjasto, asiointipiste sekä koulu ja erityisopetus oli tarkoitus siirtää saman katon alle. Silloin Paimelasta ei aiottu siirtää yhtään oppilasta, eihän Kalliolan koulussa ollut kyse yhtenäisperuskoululinjauksesta vaan koulusta, joka piti tehdä uudestaan vanhan ollessa tiloiltaan vähemmän terve.

Siksi paras vaihtoehto olisi ollut, että Hämeenkoski ja Paimela olisi jätetty siirtojen ulkopuolelle, ja yhtenäisperuskoululinjaus olisi koskenut muita. Esitin vaihtoehtoa, koska Paimelassa ja Hämeenkoskella ei yhtenäisperuskoululinjaus toteudu osan oppilaista jatkaessa matkaa muualle kuin Hollolaan ja matkan pituus tulee olemaan joillekin pitkä.

Hollolan tulee olla ylpeä uusista kouluistaan ja uusista opetusjärjestelyistään. Meillä tehdään hienointa ja moderneinta Suomen koulutusta, luopumatta kyläkouluista.

SE, että on pidetty meteliä koulujen kunnosta uusien koulujen osalta, on vain hyvä: takuukorjauksiin ja valvontaan sekä sisäilmamittauksiin on mennyt rahaa, mutta taatusti jokainen oppilas saa hyvät tilat ja takuu on kattanut kustannuksia (erästä rakennuttajaa lukuunottamatta). Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, että jokainen oppilas saa terveet ja turvalliset tilat ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille.