joukkoliikenne

Kaikki lähti siitä, kun valtio määräsi, että joukkoliikenne on kilpailutettava. Joukkoliikenneperiaatteet erosivat: Lahti valitsi nettomallin ja Hollola bruttomallin. Meillä ei sentään annettu liikennöintilupaa ainoastaan markkinatalousmallilla tai  rusinat pullasta -periaatteella, eli kaupattu Hollola-Lahti-Nastola -linjaa halvimmalla, vaan rakennettiin kunnollinen joukkoliikenne.

Tuloksena on, että hollolalaisella on monta vaihtoehtoa valita joukkoliikennelippu: Meillä käy Lahden kaupunkialueen waltti-kortti, perinteinen matkahuollon 44 kilometripohjainen lipputuote, oma kaikista halvin seutukortti ja saa maksaa myös irtomaksuna.

Samoin Lahden uusi matkakeskusajattelu on jakanut mielipiteitä, koska kaikki eivät hyödy rautatieaseman kierrosta, ja bussimatkat ovat pidentyneet 5-10 minuutilla, ja rakennustöiden vuoksi bussit ovat usein ruuhka-aikaan olleet myöhässä ja pysäkkien paikat ovat vaihtuneet jatkuvasti. Silti uudistus on tuonut hyviäkin puolia.

Jokaisella lipputuotteella on omat vahvuutensa. Parhaana ja edelleenkin suuren yleisön tuntemattomana tuotteena on Hollolan kunnan tukema seutukortti, joka 74 euron hintaisena on alueen halvin. Sillä voi ajaa niin monta matkaa liki kuukauden ajan. Haastavinta on se, että kortti pitää uusia uudessa matkakeskuksessa Lahden rautatieaseman viereisessä tornitalossa, jonne tavallinen hollolalainen ei normaalisti eksy. Sen jälkeen kortin voi ladata ilman mitään provisiomaksuja vaikka käteisellä bussissa, jos ei jaksa mennä R-kioskille.

Waltti on vasta kehittelyasteella, mutta sen vahvuudet tulevaisuudessa tulee olemaan sovellettavuus muihin liikennevälineisiin ja eri kaupunkien walttikorttien yhteensovittaminen. Waltin pitäisi olla kehitetty 2018 mennessä. Lisäksi rakennetaan nettiin digitransit.fi -sivusto, jossa voidaan valita jatkoyhteydet joustavasti. Waltin vahvuudet on siinä, että sillä voi matkustaa ilman siirtomaksua ja  siinä, että kukaan ei enää pyydä bussissa hollolalaiselta 12-vuotiaalta aikuisten maksua, koska Lahdessa lasten waltti on käytössä alle 17-vuotiaille.

Waltin heikkoudet ovat siinä, että latauksesta menee provisio R-kioskille tai pienempi Lahden kaupungille, ja siinä, että yhden matkan waltin arvohinta tulee kalliimmaksi 1.9.2016 hinnankorotuksen jälkeen kuin esimerkiksi kilometripohjaisella matkahuollon kortilla. Esimerkiksi Hollolan kunta lausunnossaan otti kantaa, että tulee halvemmaksi kulkea  44 matkan kortilla kuten ennen walttia, joka ostetaan matkahuollosta ja on kilometripohjainen matkakortti, kuten ennen walttia.

Esimerkkinä epäoikeudenmukaisista hinnankorotuksista on Hollolan kuntakeskuksesta Keskussairaalaan kulkeva bussimatka, jonka hinta nousi. Matka on reilusti alle  6 kilometriä, mutta Waltin uuden vyöhykehinnoittelun perusteella matka on A,B,C-vyöhykepohjainen, ja koska matkalla mennään C-vyöhykkeelle, se tulee hollolalaisille hyvin kalliiksi. Myös Lahden keskustaan alle 10 kilometrin bussimatkan saa halvemmalla 44 matkan matkakortilla kuin waltin arvolipputuotteella. Toivottavasti jatkossa kehitetään Walttia siten, että siitä tulee kilpailukykyisempi ja joustavampi myös hollolalaisten käyttää.

Hollolassa on tehty bussilinjoissa uraauurtavaa kehitystä, kun koulumatkoja on yhdistetty syrjäkylien muuhun asiointiliikenteeseen. Lisäksi Hoppa-tyyppiset palvelulinjat mahdollistavat kyliltä kulkemisen Salpakankaan terveysasemalle ja Keskussairaalaan ja kuntakeskuksen palveluiden piiriin.

Haasteena reittisuunnittelussa on työmatka- ja lukioliikenne esimerkiksi Nostavalta, jossa tarvitsee kulkea Hollolan kuntakeskuksen kautta, ja sieltä pääsee vasta Lahteen. Samoin lähijunien vuorojen harvennus heikensi herralalaisten mahdollisuutta päästä ajoissa lukion tunneille. Siksi tarvitaan edelleenkin kehittämistyötä.

Toivottavasti jatkossa saadaan joukkoliikenteen maksukortit yhteneväisiksi ja sellaisiksi, että kuluttajan ei tarvitse pohtia, minkä neljästä maksutavasta ostaa.