Onnellisempi Suomi

Uusi Suomi merkitsee minulle  onnellisempaa Suomea.

Se on  avoin Suomi, jossa lait on sitä varten, että erilaiset ihmiset voivat elää yhdessä, ei siksi, että vain yksi tapa olla suomalainen on sallittu.

Se on  kannustava Suomi, jossa yrittäminen, taiteen tekeminen, opiskelu ja työnteko on kaikille mahdollista, ja perustulolla voidaan kannustaa luovuuteen ja siihen, että energia vapautetaan monimutkaisesta tukiverkon noidankehästä selviytymisestä siihen, että kannattaa ottaa  myös osa-aikainen tai tilapäisempi työ vastaan tai perustaa oma yritys ilman, että yhteiskunta siitä rankaisee.

Se on  luova Suomi, jossa työelämä joustaa perheen tarpeiden mukaan: nykyään työn jakaminen on mahdollista vain niille, joiden tulotaso on jo niin hyvä, että heillä on varaa ”ostaa” vapaa-aikaa vähentämällä työaikaa, tai niille, jotka jäävät osa-aikaeläkkeelle yli 63-vuotiaina.

Se on välittävä Suomi, jossa perhearvoista siirrytään perheiden arvostamiseen:  perhe on laajempi käsite kuin perinteinen ydinperhe, jossa on kaksi alle 18-vuotiasta lasta ja vanhemmat, ja perhe tulee ottaa huomioon terveyden edistämisessä, vertaistuessa ja omaishoidossa: kun yksi ihminen voi pahoin, se koskettaa välittömästi kymmeniä ihmisiä perheessä, suvussa, lähipiirissä ja työpaikalla. Siksi kaikki ei ole yhden ihmisen oma asia, ja perheet tulee huomioida tukijoukkoina paremmin kuntoutuksessa ja omaishoidossa.

Se on ennaltaehkäisevä Suomi, jossa terveyden, liikunnan, luovuuden ja työn merkitys avautuu eri tavalla: työn tehokkuuden sijaan voi siirtyä vaikuttavuuden arviointiin ja ottaa huomioon kokonaisuudet. Kulttuurin ja erityisesti kansalaisopistotoiminnan sekä vapaan sivistystyön ja kirjastojen merktys on tärkeitä. Erityisesti varhaiskasvatuksen merkitys on suuri syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.

Se on tasa-arvoisempi Suomi, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, saada työpaikka ja jakaa vanhemmuutta. Se pitää huolta heikommista ja kantaa huolta toisista, jolloin tuloja ja pääomatuloja saa verottaa progressiivisen verotuksen kaltaisia.

Se on reilumpi Suomi, jossa reilun kaupan periaatteet otetaan huomioon myös Suomen maataloudessa ja tuotannossa, sekä kannustetaan viljelijöitä ja maaseudun yrittäjiä pitämään maastaan huolta ja pitämään maaseutu elävänä, sekä kehittämään edelleen tapoja tuottaa kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Se on uusiutuvaan energiaan tähtäävä Suomi, ei rakenna ydinvoimaa lisää, sillä se vie mahdollisuuksia kehittää energiatehokkuutta ja tuotteen elinkaariajattelua, pyrkiä jätteen tehokkaampaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön sekä kehittää uusiutuvia energiamuotoja.

Kristiina Vanhala-Selin